sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Nordia 2017 -näyttelyn postihistorian luokan kokoelmille seitsemän kultaa

Pohjoismainen Nordia 2017 -postimerkkinäyttely järjestettiin Tanskan Vejlessä 27.–29. lokakuuta. Näyttelyn postihistorian luokan kokoelmista seitsemän palkittiin kultamitalilla.

Eniten pisteitä (93) sai Philip Rasmussenin kokoelma Tanskan postitaksoista 1864–71. Kokoelma palkittiin myös kunniapalkinnolla. Muut kunniapalkinnolla palkitut kokoelmat olivat Erling Bergerin Alankomaiden kansainvälinen posti 1813–1868 (92 pistettä), Carsten Bjergin Odensen postihistoria (92 pistettä), Sven-Börje Ewersin Ruotsin varhaiset postileimat 1686–1830 (91 pistettä) ja suomalaisen Markku Lehmuskallion Grönlannin postihistoria (90 pistettä).

Kultaan ylsivät myös Albert Schröderin kokoelma Färsaarista vuoteen 1945 ja Steen Jack Petersenin kokoelma postipalveluista Färsaarilla toisen maailmansodan aikana. Kumpikin kokoelma sai 90 pistettä. Postihistorian luokassa oli toinen suomalaiskokoelma Lehmuskallion kokoelman lisäksi; Matti Pesosen kokoelma Suomen ensimmäisistä maalaiskirjeenkantajien numeroleimoista ja linjoista saavutti suuren hopean 75 pisteellä.


Matti Pesonen osallistui maalaiskirjeenkantokokoelmallaan Nordia 2017 -näyttelyn postihistorian luokkaan. Kuvassa olevalla postilähetyksellä on maalaiskirjeenkantajan numeroleima 2601 (kohde ei ole Pesosen kokoelmasta).

Seuraava Nordia-näyttely järjestetään Islannissa 8.–10. kesäkuuta 2018. Näyttelyn englanninkieliset verkkosivut ovat osoitteessa www.nordia2018.is/en/.

Lähde:
Nordia 2017 -näyttely: http://www.nordia2017.dk/results (5.11.2017)

perjantai 20. lokakuuta 2017

Stamp Forum 2017 -postimerkkimessut osana Kirjamessuja



Helsingin Kirjamessujen yhteydessä 26.–29.10. järjestetään Stamp Forum 2017 -postimerkkimessut. Osana postimerkkimessuja on Aihefilatelistit ry:n ja 40 vuotta täyttävän Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry:n yhteistyössä järjestämä näyttely.

Postimerkkimessuilla on paljon oheisohjelmaa, kuten tietoiskuja filateliasta ja postikorttien keräilystä sekä 70 vuotta täyttävän Suomen Filatelistiliitto ry:n juhlaseminaari. Yksi näyttelyssä olevista kokoelmista on rouva Jenni Haukiolle lahjoitettu filateelinen kokoelma ”Runo-Suomi kautta aikain”, joka esittelee suomalaisen lyriikan vaiheita.

Lähde:
Suomen Filatelistiliitto ry: https://filatelistiforum.org -sivusto (19.10.2017)

torstai 5. lokakuuta 2017

Suomalaismenestystä Bandung 2017 -näyttelyssä

Indonesiassa 3.-7. elokuuta järjestetyssä Bandung 2017 -postimerkkinäyttelyssä suomalaisten postihistorialliset kokoelmat menestyivät hienosti. Filatelisti-lehdessä 6/2017 on näyttelystä laaja kirjoitus.

Ari Muhosen kokoelma "Finland 1918" (Suomi 1918) palkittiin kultamitalilla (90 pistettä) ja Harry Swanljungin kokoelman "Development of Postal Services in the Northern and Eastern Divisions of Fiji ca 1900 to 1970" (Postipalvelujen kehitys Fidzin pohjoisissa ja itäisissä divisioonissa vuodesta 1900 vuoteen 1970) tuloksena oli suuri hopeamitali (78 pistettä).

Kirjallisuusluokassa kultamitaliin (90 pistettä) ylsi Postimuseon julkaisema kirja "Finnish Postage Rates 1875–2001" (Suomen postitaksat 1875–2001). Kirjasta on kerrottu blogiteksteissä 13.10.2016 ja 25.1.2017.

Bandung 2017 -näyttelyn Internet-sivut ovat osoitteessa http://bandung2017.org.

Lähde:
Seija-Riitta Laakso: Jälleen yksi aasialainen FIP-näyttely – Postitaksat, Fabergé ja Suomi 1918 palkittiin kultamitaleilla Indonesiassa, Filatelisti-lehti 6/2017

perjantai 15. syyskuuta 2017

Postileimojen kerääminen on antoisaa



Hämeenlinnan venäläisleima.

Postileimat ovat postihistoriassa keskeisessä asemassa. Postileima kertoo postilähetyksen historiasta: mistä se on lähetetty ja milloin se on saapunut määränpäähänsä sekä missä muualla lähetys on mahdollisesti käynyt. Ennen vanhaan postileimojen kerääminen oli suositumpaa kuin nykyään.


Lüdenscheidin viestillinen leima.

Postileimojen keräämisessä on se eroavaisuus muuhun postihistoriaan nähden, että siinä kerätään myös postimerkkejä, leimattuja postimerkkejä. On olemassa harvinaisia postileimoja, joita tunnetaan postilähetyksillä vain muutamia kappaleita tai ei ollenkaan, jolloin kyseisellä leimalla leimattu postimerkki on huippukohde sekin. Toki osaa postileimoista, kuten viestillisiä leimoja ja frankeerausleimoja, ei ole mahdollista taltioida muuten kuin postilähetyksillä.


Hämeenlinnan ketjuleima.

Yleisin tapa kerätä postileimoja on keskittyä tiettyyn leimatyyppiin ja pyrkiä saamaan kokoelmaansa leimatyypin kaikki leimat (esimerkiksi mahdollisimman varhainen leimaus ja mahdollisimman myöhäinen leimaus sekä erilaiset variaatiot, kuten poikkeavat leimasinvärit). Yksi tapa on keskittyä tiettyyn alueeseen ja kerätä kyseisen alueen kaikki postileimat tietyltä ajanjaksolta; tämä on kuin kotiseudun postihistorian keräämistä, sillä erotuksella, että keräily kohdistuu vain leimoihin.


Kuopion pyöröleima.

Leimakeräilyssä, kuten muussakin filateliassa, tärkeää on tieto. Jos itsellä ei ole aikaa koluta erilaisia arkistoja ja tehdä syvällistä tutkimustyötä, kannattaa keskittyä postileimoihin, joista on jo olemassa kirjallisuutta tai joista on muuten helposti saatavilla tutkimustietoa. Kaikkien ei ole pakko kerätä suomalaisia postileimoja; ulkomaillakin on ollut käytössä kiehtovia leimoja ja niistäkin löytyy tutkittua tietoa. Toisekseen ulkomaisia leimakohteita saa Suomesta edullisemmin kuin kotimaisia leimakohteita. Mistä sitten tietää, mitä leimatutkimuksia on olemassa? Kannattaa käydä Postimuseon kirjastossa Tampereella ja googlata sopivilla hakusanoilla. Ja aina voi kysyä muilta filatelisteilta.


Hämeenlinnan Finlandia-hiihdon erikoisleima.

Suomalaisista postileimoista eniten kerättyjä ovat ns. päätyypit, joita ovat esimerkiksi kaksirenkaiset leimat, Finland-leimat, venäläisleimat ja siltaleimat. Uudempi päätyyppi on pyöröleimat. Paljon kerätään myös kuvioleimoja, sensuurileimoja, maalaiskirjeenkantajien numeroleimoja ja postipysäkkileimoja (rivileimoja). Yksi mielenkiintoinen keräilyalue voisi olla seliteleimat, toisin sanoen leimat, jotka selittävät mikä postinkulussa on mennyt vikaan (esimerkiksi postimerkit irronneet, vastaanottaja muuttanut, tms.).


Kööpenhaminan frankeeraus- eli postimaksukoneleima ja Kööpenhaminan tavallinen postileima.

Postileimojen kerääminen on antoisaa. Se voi jopa viedä mukanaan!

perjantai 25. elokuuta 2017

YouTubessa videoita postihistoriasta

Sen saatoit jo tietää, että YouTube on Internetissä toimiva videopalvelu. Mutta tiesitkö, että parhaat tubettajat tienaavat elantonsa tubettamisella? Tubettaja on YouTubeen videoita lataava henkilö, ja tubettamisella tarkoitetaan videoiden lataamista YouTubeen. Tosin sen varmaankin tiesit, että postihistoriaa käsittelevillä videoilla ei elantoansa tienaa, mutta ne ovat yksi moderni tapa levittää tietoutta postihistoriaharrastuksesta.

Itseni yllätti se, että YouTubesta löytyy videoita jopa postihistoriasta. Miten niitä sitten löytää? Mene osoitteeseen www.youtube.com ja kirjoita ylälaidassa olevaan hakukenttään hakusanaksi postihistoria. Ensimmäisenä hakutuloksena on video Petteri Hannulan esitelmästä Lontoon postihistoriasta ja toisena video Ari Muhosen esitelmästä aiheellisesta postihistoriasta. Lisäksi täytyy mainita Mikael Collanin videot Suomen mallin 1930 postihistoriasta. Mitä jos sinä lataisit seuraavan postihistoriasta kertovan videon YouTubeen?

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Janakkalan postihistoriaa Leppäkoskelta Vähikkälään – Postihistoriaa kaikille -kirjasarjan ensimmäinen osa ilmestynyt



Tutustu Janakkalan mielenkiintoiseen postihistoriaan ja myös Janakkalan kuntaan! Uusi Janakkalan postihistoriaa Leppäkoskelta Vähikkälään -teos on ilmestynyt. Kirjassa kerrotaan Janakkalassa olleista postitoimipaikoista ja niissä käytetyistä postileimoista. Teoksesta käy myös ilmi, mitä postihistoria tarkoittaa.

Janakkalan kunnassa on ollut vuosien saatossa seuraavat postitoimipaikat: Ahtola, Harviala, Heinäjoki, Hyvikkälä, Janakkala, Jokilaakso, Jokimaa, Leppäkoski, Mallinkainen, Mattilanmäki, Rehakka, Saloranta, Tervakoski, Turengi, Turenki, Valajärvi ja Vähikkälä.

Kirja sopii erinomaisesti paitsi Janakkalan postihistoriasta kiinnostuneille niin myös kaikille kotiseutunsa postihistoriaa tutkiville ja keräileville. Teos on tutustumisen arvoinen myös nykyisille ja entisille janakkalalaisille.

Janakkalan postihistoriaa Leppäkoskelta Vähikkälään on Postihistoriaa kaikille -kirjasarjan ensimmäinen osa. Tavoitteena on kirjoittaa postihistoriasta yleistajuisesti ja siten, että kirjasarjaa voivat lukea myös ne, jotka eivät postihistoriaa kerää.

Teoksen kirjoittaja on Aapo Korte. Korte on janakkalalainen filatelisti, joka on keskittynyt postihistorian keräämiseen ja tutkimiseen. Yksi hänen keräilyalueistaan on Janakkalan postihistoria. Korte osaa kirjoittaa filateliasta ja erityisesti postihistoriasta kiinnostavasti ja yleistajuisesti.

Janakkalan postihistoriaa Leppäkoskelta Vähikkälään on BoD:n (Books on Demand) kautta julkaistu omakustanne. E-kirjana toteutettu teos on saatavilla tai lainattavissa ainakin Google Playstä, Kobosta, amazon.co.uk:sta, Scribdistä, readfystä ja Thalia.at:stä.


Kirjailija: Aapo Korte
Kustantaja: Books on Demand GmbH
Kieli: suomi
Julkaisuvuosi: 2017
ISBN: 9789515681720

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Aapo Korte